Apollo & LM training (part 4)

S-69-37578: Neil Armstrongin viimeisen
LLTV-testin lentoaika oli yhteensä 6 minuuttia
ja 9 sekuntia (16.6.1969). 

Eräs mielenkiintoinen yksityiskohta Apollo 11 -avaruuslennon kuumoduulin ohjaamiseen liittyen on se, että kuumoduulissa mukana olleista astronauteista ainoastaan Neil Armstrong oli harjoitellut LLRV/LLTV-ilma-aluksella aiemmin, toinen astronauteista eli Edwin "Buzz" Aldrin ei kertaakaan. Toisin sanoen, muut mukana olleista astronauteista eivät olisi todennäköisesti osanneet ohjata kuumoduulia, mikäli siihen olisi ollut tarvetta. Tämän, eli vain yhden lennolla mukana olleen astronautin suorittamien LLRV/LLTV -testausten kerrotaan päteneen myös seuraavilla Apollo -avaruuslennoilla. NASAn mukaan tarvetta lisäkoulutuksille ei ollut, sillä kuumoduulia riitti ohjaamaan vain yksi pilotti. Totta tämäkin, tosin varajärjestelmää ei ollut siis olemassa. Toisin sanoen, Aldrin ei olisi käytännössä kyennyt ohjaamaan kuumoduulia, mikäli Armstrongille olisi sattunut jokin sairaustapaus, tms. laskeutumisen aikana. Armstrong kertoi jälkikäteen, että LLRV/LLTV-aluksesta saatu ohjauskokemus oli auttanut merkittävästi varsinaisen kuumoduulin ohjauksessa Kuussa. NASAn ilmoituken mukaan Neil Armstrong oli harjoitellut kaikkiaan kahdeksaan eri otteeseen LLTV-aluksen ohjaamista, ja viimeinen kerta tapahtui 16. kesäkuuta 1969 Ellingtonin ilmavoimien tukikohdassa. Kovin korkealla ei kuitenkaan käyty. Oliko näillä harjoituslennoilla Armstrongin esille tuomaa todellista merkitystä kuumoduulin ohjaamiseen liittyen?

Kuvassa rakennetaan kuumoduulia (LM-5), joka oli
tarkoitettu tulevaa Apollo 11 -avaruuslentoa varten.

S-69-32395: Lunar Module (LM-5) lopputarkastuksessa
Kennedyn avaruuskeskuksessa 4. huhtikuuta 1969.

S-69-32396: 4. huhtikuuta; NASAn mukaan
tämä kuva esittää kuumoduulin siirtoa
kattokiskon kautta liitettäväksi komento-
ja huoltomoduulin kanssa niitä suojaavaan
kartiomaiseen alumiiniseen suojakoteloon.
Moduulin on kuitenkin täytynyt olla vielä kesken,
sillä se poikkeaa ulkoisesti selkeästi Kuun pinnalta
kuvatusta moduulista (mm. tässä kuvassa pohjalla
olevan laskeutumismoottorin vaippa on päällystetty
"kultafoliolla", kun Kuussa otetussa kuvassa
samainen vaippa on musta)?

108-KSC-69P-590: Neil Armstrong ja
Buzz Aldrin LM-simulaattorissa 11.7.1969.

NASAn mukaan astronautit Neil Armstrong, Edwin Aldrin, ja Michael Collins harjoittelivat tulevan avaruuslennon vaiheisiin liittyviä toimia ajalla 15.1 - 15.7.1969, eli tasan puolen vuoden ajan. Käytännössä kuusi päivää viikossa ja 14 tuntia päivässä. Yhteensä lähes 1300 työtuntia. Lähes kolmasosa harjoitusajasta Armstrongin ja Aldrinin osalta kului kuumoduuli-simulaattorissa (Lunar Module Simulator), jossa he harjoittelivat päivästä toiseen sovellettavia tekniikoita ihmisen ensimmäiseen Kuuhun laskeutumiseen, ja luonnollisesti sieltä nousuun liittyen. Esimerkiksi Armstrongin osalta kuumoduuli-simulaattoritunteja kerrottiin kertyneen 383. Sisätiloissa suoritettujen simulaatioiden lisäksi toteutettiin erilaisia harjoituksia esimerkiksi Meksikonlahdella, lähinnä paluulennon mereen laskeutumiseen liittyen.

S69-38678: Neil Armstrong
LM-simulaattorissa.



Kuumoduulisimulaatioissa ongelmaksi kerrottiin muodostuneen se, miten estettäisiin kuumoduulin murskautuminen Kuun pinnalle laskeutumisvaiheen lopussa. Kuumoduulin kun kerrottiin simulaatioissa lähestyneen Kuun pintaa aivan liian nopeasti. NASA ilmoitti kuitenkin heinäkuun alussa 1969, noin kaksi viikkoa ennen raketin laukaisupäivää, että tämä ongelma oli saatu ratkaistua. Laukaisupäiväksi oli 11. kesäkuuta ilmoitettu olevan 16. heinäkuuta, joten tätä aiemmin ilmoitettua aikataulua ei tarvinnut muuttaa, kun nämä viimeisimmät ongelmat oli saatu NASAn mukaan kuntoon. Armstrong arvioi kuitenkin vielä laukaisupäivän aamuna tiedotusvälineille, että lennon onnistumisen mahdollisuus oli tuolloin 50/50.

Kysymys kuuluukin, oliko kuumoduuli teknisesti tuolloin valmis, oliko se oikeasti ohjattavissa? Voiko simulaattorin avulla edes uskottavasti harjoitella todellisen kuumoduulin ohjaamista? Kävikö Armstrongilla siis pelkästään hyvä onni, että lento onnistui ja kuumoduulin ohjattavuus toimi yhtä hyvin kuin kuumoduuli-simulaattorin viimeisimmissä testeissä sen kerrottiin toimineen? Ja selvittiinkö samalla todennäköisyydellä yhtä hyvällä onnella myös seuraavilla viidellä kerralla, kun vierailtiin Kuun pinnalla kuumoduulin avulla? Vai oliko kyse vain laitteesta, jolla ei ollut tarkoituskaan laskeutua Kuuhun, ja nousta sieltä pois, kuten Apollo-skeptikot väittävät?