Apollo program & accidents (part 3)

North American Aviationissä työskennellyt Thomas Baron toimi turvallisuustarkastajana Apollo 1 -lennon valmisteluun liittyen. Samainen North American Aviation oli pitkälti vastuussa Saturn -kantoraketin sekä huolto-ja komentomoduulin toimittamisesta Apollo -ohjelmaan. Vuodesta 1966 alkaen Baron oli raportoinut lukuisista teknisistä "häiriöistä", ja NASAn työntekijöiden piittaamattomasta käytöksestä rakennuspaikalla. NASA ei halunnut ottaa huomioon Baronin raporttia, vaan sivuutti sen sisällön ja vaatimukset korjaustoimenpiteistä. Erilaisten teknisten vikojen ja poikkeavuuksien määrän kerrottiin olevan noin 20.000 kappaletta.

Apollo 1:n tulipalon jälkeen Baronin todisti Yhdysvaltain kongressissa huhtikuussa 1967, että hänen havaitsemiensa vikojen määrä ja laatu kantoraketissa ja kuumoduulissa oli sitä luokkaa, että ihminen ei tulisi milloinkaan pääsemään Kuuhun saakka. Baronin todistuksen perusteella näyttikin siltä, että kongressi oli aikeissa keskeyttää koko Apollo-ohjelma näiden teknisten vikojen johdosta. Viikko tämän todistuksen jälkeen, ennen kuin asian käsittelyä jatkettiin kongressissa Baron joutui kuitenkin ikävään auto-onnettomuuteen, jossa hän jäi perheensä kanssa jumiin autoon junan törmätessä siihen. Olipa harmittava onnettomuus! Olihan tämä vain onnettomuus?

Päivää ennen onnettomuuttaan Baronin kerrottiin olevan Florida Today -lehden toimituksessa ja sanovan, "tämä asia ei ole läheskään ohitse". Joidenkin väitteiden mukaan CIAn agentit, joiden kerrottiin usein aiemminkin käyttäneen samaa  "onnettomuusmallia", olivat huumanneet tapettavaksi tarkoitetut ihmiset auton sisälle, ja asettaneet auton poikittain junaraiteille. Kyseessä olisi ollut siis klassinen CIA-tempaus. Oliko todellisuudessä kyseessä jälleen kerran vain erikoinen sattuma ja onnettomuus Apollo-avaruusohjelmassa, vai oliko takana jotain muutakin? Omasta mielestäni sattuman mahdollisuus ja ajoitus oli vähintään eriskummallinen.

Baronin kirjoittama Apolloon liittyvien teknisien vikojen raportti oli kaikkiaan 500-sivuinen. Hänellä kerrottiin olevan aineistoa kasvattaa raporttia peräti 700 -sivuiseksi. Tämä raportti oheisaineistoineen kuitenkin katosi salaperäisesti onnettomuuden jälkeen, eikä sitä ole vieläkään ilmoitettu löytyneeksi. Tarkempien todisteiden puuttuessa kongressi ei keskeyttänyt Apollo-ohjelmaa.

Apollo 12 -astronautti Pete Conrad.

Vielä eräs mainitsemisen arvoinen onnettomuus tapahtui vajaa kolmekymmentä vuotta ensimmäisen kuuhunlaskeutumisen jälkeen. Monessa NASAn avaruusprojektissa mukana ollut astronautti Pete Conrad, joka tunnetaan parhaiten Apollo 12 -avaruuslennostaan, menehtyi moottoripyöräilyyn liittyvässä onnettomuudessa Kaliforniassa 7. heinäkuuta 1999 ajettuaan ulos tieltä. Merkit viittaisivat siihen, että kyseessä on todellakin ollut aivan normaali onnettomuus. On kuitenkin esitetty myös erinaisiä väitteitä, että hänen moottoripyöräänsä olisi kopeloitu etukäteen, joka olisi aiheuttanut ulosajon. Erinäisten huhujen mukaan hän olisi ollut juuri aikeissa pitää lehdistötilaisuuden, jossa hän olisi paljastanut kuuhuijauksen, kolmekymmentä vuotta tapahtuneen jälkeen heinäkuussa 1999. Esitettyjä väitteitä ja huhuja ei ole kuitenkaan voitu todistaa millään tavalla, eli tämä on jäänyt pelkästään ilmaan jääneeksi huhuksi, jälleen kerran, joita Apollon ympärillä on tosiaan riittänyt.