Apollo photo anomalies (summary, part 2)

Hasselblad Data Camera

NASAn julkaisemien tietojen mukaan Apollo-avaruusleinnoilla vuosina 1969-1972 hyödynnettiin tavalla tai toisella Kuun pinnalla yhteensä lähes kymmentä erilaista kameraa, mukaan lukien tavanomaiset analogiset filmikamerat sekä erilaiset TV- ja videokamerat. Tärkeimpänä käytetyistä analogisia still-kameroista pidetään yleisesti ruotsalaista  Hasselblad -kameramerkkiä, jossa oli puolestaan käytössä pari, erityisesti Apollo-lentoja varten suunniteltua varmatoimista ja helppokäyttöistä kameramallia. Valtaosa kuukuvista otettiin Hasselblad 70 mm EDC -kameralla, ja kyseinen kamera oli lähtökohtaisesti kiinnitetty astronauttien rintamukseen. Kuvan linssin sisälle oli valmiiksi kiinnitetty erilliset ristikot, jotka tulisivat näkymään kuvissa. Ristokoiden tarkoitus oli mitata etäisyyksiä Kuun pinnalla siinä tapauksessa mikäli jotain toisesta kuvakulmasta olisi otettu vastaavia kuvia samasta kohteesta. NASAn mukaan käytetyt kamerat jätettiin Kuun pinnalle sieltä pois lähdettäessä ylimääräisen painon vähentämiseksi, sillä kuu-kiviä kerrottiin otetun noin 25 kiloa kuukävelyiden aikana. Kuuden miehitetyn Kuuhun laskeutumisen yhteydessä kerrottiin otetun huikeat 5771 valokuvaa silloin suoritettujen kuukävelyiden yhteydessä. Kuukävelyiden (EVA) kokonaispituus oli näillä avaruuslennoilla puolestaan yhteensä 4834 minuuttia. Tästä voi jokainen laskea ajan kuinka usein kuvia on otettu. Kuukävelyiden kokonaiskestosta on vielä vähennettävä se aika, jolloin astronautit tekivät erilaisia valmistelevia töitä, ajat, jolloin kuvia ei voitu ottaa.

Internetissä kuumatkan puolustajat ja vastustajat ottavat tiukasti yhteen kiistellessään siitä, oliko 5771 kuvaa mahdollista ottaa kuukävelyiden aikana. Teoriassa se olisi saattanut olla kenties mahdollistakin, jos niitä olisi otettu ryppäissä kerralla enemmän? Mutta mitäpä jos NASAlla olisi kuukävelyiden kuvia vieläkin tätä enemmän, sanotaan vaikka 20.000 kappaletta, niin kuin jossain on esitetty? Kuka nämä kuvat olisi silloin ottanut?

Hasselbladin 70 mm:n still-kamerassa käytetty Kodak-filmi oli erityisen ohutpohjainen, jossa oli myös kaksinkertainen ohut emulsiokalvo. Tämän filmin kerrottiin olevan suunniteltu erityisesti NASAn toivomuksesta Apollo-kuulentoja varten, ja filmin oli tarkoitus toimia tyhjiössä ja kestävän jopa 120 celsius-asteen lämpötilan. Kyseisellä erikoisvalmistetulla Kodak-filmillä pystyttiin ottamaan kerrallaan 160 värikuvaa tai 200 mustavalkokuvaa, ennen kuin uusi filmi jouduttiin vaihtamaan kameraan, jossa oli erillinen filmimakasiini. Tämä ei kuitenkaan ollut läheskään ainoa filmi- ja kameratyyppi, jota käytettiin. Joka tapauksessa, NASAn mukaan kaikki Apollo-avaruuslennon aikana otetut kuvat oli tarkoitus sovitun julkisuusperiaatteen mukaan laittaa Yhdysvaltain kansalaisten nähtäville. Tähän liittyen kaikki julkaistavat kuvat numeroitiin juoksevasti ja siten myös yksilöitiin tulevaa arkistointia varten. Numeroinnin alkuosa yksilöi puolestaan mistä Apollo-lennosta oli kysymys.

AS12-48-7071HR: Hasselblad-kamera
ja erikoinen visiirin heijastuma.

Jos tosiaan pidetään lähtökohtana, että yksittäiseen erikoisvalmisteiseen filmirullaan mahtui 160 tai 200 valokuvaa, niin valokuvien kokonaismäärän (5771) perusteella yhdellä avaruuslennolla kuvattiin siis keskimäärin vähintään viitisen rullaa täyteen still-kuvia, erilaisten liikkuvien videokuvien lisäksi. Yksittäisen negatiivin väärentäminen alkuperäiseen analogiseen filmirullaan oli käytännössä mahdotonta, sillä alkuperäiset kuvat oli otettu peräjälkeen samalle filmirullalle, josta kuvat sittemmin kehitettiin NASAn toimeksiannosta. Tämä tarkoittaa samalla myös sitä, että mikäli jokin filmirullassa oleva alkuperäinen kuva olisi ollut lavastettu, sitä ei olisi voitu ujuttaa negatiivien kehitysvaiheessa filmirullassa olevien muiden "aitojen" negatiivien sekaan. Ja kun mahdollinen lavastettu kuva olisi otettu samalle filmirullalle kuin muutkin kuvat, olisi se tarkoittanut siis sitä, että mikäli filmirullassa olisi ollut yksikin Maassa lavastattu kuva, eivät loputkaan kuvat olisi voineet olla Kuusta otettuja. Ellei sitten olisi kuvien ottojen välillä käyty edestakaisin Kuussa ja Maassa.

Kokonaan eri asia ovat sitten tilanteet, joissa epäillään koko kuvaa väärennökseksi, eli kyseessä ei olisi ollut kuumoduulissa mukana olleella kameralla, kuten Hasselbladilla kuvatun Kodak-filmirullan alkuperäinen negatiivi, vaan sen ajan "photoshopeilla"  kuvalaboratoriossa leikelty kuvamuunnos. Tällaisia kuvia olisi teoriassa ollut mahdollista koota jälkikäteen NASAn toimeksiannosta, esimerkiksi heidän JPL-kuvalaboratoriossaan, numeroida juoksevasti ja lisätä ne ennen uusimman Apollo-avaruuslennon kuvien virallista julkaisua aitojen joukkoon. Mutta miksi NASA tekisi erillisiä väärennettyjä "kuvakoosteita", jos kerran kaikki muut kuvat ovat aitoja?

Kuvassa astronautit Armstrong ja Aldrin harjoittelevat
ennen avaruuslentoa 1969 NASAn harjoituskeskuksessa
Kuussa suoritettavia toimenpiteitä, kuten valokuvaamista.

NASAn mukaan kuvassa kuumoduulin nousuosa lähestyy komentomoduulia
Apollo 16 -avaruuslennolla. Osasuurennos kuvasta AS16-122-19533.

Toisin sanoen, mikäli lähtökohtana on se, että kyseessä on sama filmirulla, mahdollisesti lavastetun kuukuvan lähinnä otetut jopa parisataa kuvaa tulisivat tätä taustaa vasten pakostakin olla myös lavastettuja. Edelleen, mikäli jossakin filmirullassa olevat kuvat olisivat kaikki lavastettuja, olisiko ajateltavissa, että kyseessä ei ole yksittäistapaus, ja myös jonkun muunkin filmirullan sisältö olisi lavastettuja? Entä mitä tarkoittaa käytännössä se, että erilaisia poikkeavuuksia on havaittavissa kuukävelyiden yhteydessä otetuissa kuvissa jokaisella Apollo -avaruuslennolla? Onko kaikille näissä kuvissa havaituille poikkeavuuksille tosiaan löydettävissä jokin luonnollinen selitys? Jos luonnolliset selitykset löytyvät kaikkiin poikkeavuuksiin, mitään ongelmaa ei luonnollisesti ole. Mutta mikäli havaitaan, että yksikin filmirullassa oleva kuvanegatiivi olisi selvästi kuvattu lavastetussa ympäristössä, se tarkoittaisi samalla sitä, että kyseessä ei olisi pelkästään se yksi kuva, joka olisi lavastettu.

Astronautti ja puuttuva jalka.

Mutta mikäli Apollo-avaruuslennoista julkaistut kuvat olisivat lavastettuja, miksi ne olisi haluttu tehdä, miten ne olisi oikein voitu tehdä, ja missä ne olisi oikein kuvattu?