Apollo & Earth photo anomalies (part 2)

AS17-137-20960: Maapallo on
aivan liian pieni, ja sen
lisäksi myös liian matalalla.

Mitä enemmän NASAn Apollo -avaruuslentoihin liittyviä kuvia katselee ja tutkii, sitä enemmän erilaisia poikkeavuuksia niistä on havaittavissa, ja eräs niistä on Maan koko, ja toinen Maan sijainti taivaalla. Viisaammat matemaatikot kun ovat jälkikäteen laskeneet kuumoduulin laskeutumispaikkojen koordinaattien perusteella kulman, kuinka monta astetta Maan pitäisi olla kulloinkin Kuun horisontilta katsottuna. Astekulman ja Maan sijainnin taivaalla ei pitäisi muuttua, sillä sama puoli Kuusta on jatkuvasti kohti Maata. En ole varma onko tämä olettamus totta, mutta jos lähdetään siitä, että olisi, niin mitä siitä seuraisi?

Esimerkkinä otettakoon jälleen esille Apollo 17 -avaruuslennon laskeutumispaikka (20.16 North and 30.77 East). Matemaattisten laskelmien mukaan on todettu, että maapallon pitäisi näkyä jatkuvasti 54 astetta Kuun horisontin yläpuolella, eli melko korkealla taivaalla. Näinhän ei ole, vaan Maan sijainti taivaalla vaihtelee salaperäisesti kuvasta toiseen. Yllä olevassa esimerkkikuvassa AS17-137-20960 kuvakulmaksi on arvioitu analyysien perusteella noin 16 astetta, eli maapallo on karkeasti aivan väärässä paikassa taivaalla. Eli toisin sanoen, mikäli maapallon sijainti on väärä, tarkoittaa se sitä, että tämäkin NASAn kuva on väärennetty. Sangen eriskummallista, että asia ei tullut kenenkään kuvaväärentäjän mieleen editoinnin tai lavastuksen yhteydessä. Ja mikäli pidetään lähtökohtana, että kuvat ovat peräisin alkuperäisiltä Apollon negatiivirullilta, kuten NASA väittää, niin se tarkoittaisi samalla sitä, että saman negatiivirullan muutkin kuvat ovat väärennettyjä, sillä analogisia negatiivejä ei pystytä väärentämään. Toinen, tässä tapauksessa kenties todennäköisempi vaihtoehto on, että NASA olisi väärentänyt kuvat jossain vaiheessa jälkikäteen joko analogisella tai digitaalisella menetelmällä.

AS17-134-20473: Tässä kuvassa maapallo
sijaitsee noin 32 astetta horisontin (josta kukkulan
vaikutus on poistettu) yläpuolella. Oikea kulma
tulisi olla 54 astetta.

AS17-137-20910: Maapallon sijainti on tässä
kuvassa noin 15 astetta horisontin yläpuolella.
Oikea sijainti pitäisi olla noin 54 astetta.

AS17-134-20466: Eikö tässäkin Maa ole liian matalalla,
vaikka kukkulan oletettu vaikutus poistetaankin?

AS11-40-5924HR

Vertailun vuoksi Apollo 11 -avaruuslennon osalta maapallon olisi pitänyt olla 65 asteen kulmassa horisontista, kun Maata tarkasteltiin astronauttien silmin Kuusta käsin. Valitettavasti en löytänyt Apollo 11 osalta sellaista Kuun pinnalta otettua kuvaa, jossa olisi maapallo näkyvissä taivaalla siten, että horisontti näkyisi samalla. Sen johdosta maapallon sijaintia Kuun taivaalla hankalaa arvioida, onko se oikeassa paikassa vai ei.


Joka tapauksessa, maapallon pienuus tai sen mahdoton sijainti taivaalla on eräs hämmästyttävä piirre NASAn Kuun pinnalta julkaisemissa kuvissa, mutta tämä on tosiaan vain eräs yksittäinen esimerkki kaikista havaituista poikkeavuuksista. Edellisen lisäksi huomiota olisi taivaankappaleiden osalta syytä kiinnittää myös Aurinkoon, kuten sen kokoon, joka vaikuttaisi olevan useissa kuvissa huomattavasti suurempi kuin sen tulisi olla. Edellisen lisäksi hämmennystä aiheuttavat taivaalla olevat muut planeetat ja tähdet, eritoten ne puuttuvat tähdet, jotka siellä pitäisi näkyä. Vaan eivätpä näy. Nämäkin ovat eräitä niistä lukuisista asioista, joita olisi syytä tarkastella hieman lähemmin.

Apollo & Earth photo anomalies (part 1)

Maan ja Kuun koon visualisointia...

Kuu ja Maan etäisyys on keskimäärin 384.400 kilometriä, vaihteluvälin ollessa 360.000 kilometristä 406.000 kilometriin Kuun kiertoradasta johtuen. Kuun halkaisia on 3.476 kilometriä. Vastaavasti Maan halkaisia on 12.740 kilometriä. Maan koko onkin Kuuhun verrattuna 3,66 kertainen. Tämä tarkoittaa siis sitä, että Kuusta katsottuna Maa näyttää huomattavasti suuremmalta kuin mitä Kuu näyttää Maasta katsottuna. Käytännössä siis keskimäärin noin 3,66 kertaa suuremmalta. Eli ne eivät missään tilanteessa näytä läheskään samankokoisilta, kun Kuuta tarkastelee Maasta, tai Maata tarkastelee Kuusta. Tämän pohjalta onkin syytä kysyä mten on selitettävissä NASAn julkaisemissa virallisissa valokuvissa esiintyvät muutokset maapallon koosta Kuusta kuvattuna? 



Tämän kerrotaan kuvatun komento- ja huoltomoduuli (CSM) Columbiasta
Apollo 11 -avaruuslennon yhteydessä 20. heinäkuuta 1969. Kuun alue,
jonka yläpuolella kuvan kerrotaan otetun, on "Smyth Sea".

Tämän kerrotaan olevan kuvattu Kuussa kuumoduulin viereltä kohti
maapalloa Apollo 11 -avaruuslennon aikana.

AS11-44-6642: Apollo 11 -avaruuslennon Eagle -kuumoduuli
valmistautumassa telakoitumaan Columbian kanssa
Kuussa käynnin jälkeen.

Miksi ylimmäisessä kuvassa maapallo näyttää moninverroin suuremmalta kuin jälkimmäisissä Apollo 11 -kuvissa? Alimmaisissa kuvissa maapallon koko näyttää suhteessa aivan liian pieneltä, kun pitää mielessä, että Maa ei voi näyttää yhtä pieneltä Kuusta, kuin Kuu Maasta katsottuna. Toisin sanoen Maan koko kuvassa paljastaa, että kyseessä on eräs esimerkki NASAn kuvaväärennöksistä. Todellinen koko kun tulisi olla huomattavasti suurempi (arvio ohessa).

Tätä taustaa vasten astronautti Michael Collinsin kertomus kuumoduulin kuvaustilanteesta on vähintään hämmentävä: "Vähän kerrallaan he lähestyivät, vakaasti, kuin olisivat olleet kiskoilla, ja ajattelin, 'mikä kaunis näky, sellainen mikä tulee tallentaa.' Kun ojennuin ottamaan Hasselblad-kameraani, yhtäkkiä maapallo ilmestyi horisonttiin, suoraan Eaglen taakse. En olisi voinut lavastaa sitä yhtään paremmin, mutta se ei ollut minun tekosiani, se oli vain hauska yhteensattuma." Hauska tosiaan, sillä väittäisin, että maapallon kuva on leikelty siihen jälkikäteen, jolloin ei kuitenkaan olla huomattu, että se on suhteessa aivan liian pieni. Samalla kuvamanipuloinnista on jäänyt jälki, joka on poimittavissa esille nykytekniikan avulla. Jos ja kun kuva on väärennös, jolle en näe oikeastaan muuta vaihtoehtoa, niin silloin Collinsin "kertomus" saa aivan uudenlaista sisältöä.

Mikäli edellisen kuvan värejä ja kontrasteja korostetaan tietokoneen avulla,
on kuvasta nähtävissä maapallon ympärillä suorakaiteen muotoinen poikkeama.
Tämä tarkoittaa siis sitä, että kyseinen kohta on liitetty mukaan kuvaan
jälkikäteen.

Osasuurennos kontrastikuvan "maapallo" leikkeestä.

Apollo 17 on yksittäisistä Apollo -avaruuslennoista nähdäkseni se, josta löytyy eniten kaikkein ilmeisimpiä poikkeavuuksia ja ristiriitaisuuksia. Epäilen jopa, että niitä on tehty aikoinaan jopa tahallisesti huolimattomuusvirheiden suuresta määrästä johtuen. Alla on eräs esimerkki maapalloon liittyen, kuva, joka olisi voinut näyttää kenties jokseenkin uskottavalta vielä neljäkymmentä vuotta sitten. Mutta eipä mielestäni enää. Maapallo kuvassa on nimittäin naurettavan pieni. Ja kyseessä on nimenomaan NASAn virallinen kuva.

AS17-134-20384: Astronautti Jack Schmitt ja taustalla
näkyvä minikokoinen maapallo.

Apollo & Van Allen radiation belt (part 3)

AS17-145-22225HR: Astronautti
Cernan kuumoduuli Challengerissa
viimeisten kuukävelyiden jälkeen
14. joulukuuta 1972.

Van Allenin vyöhykkeellä erilaisten avaruussäteilyjen tasojen arvellaan olleen pahimmillaan atomipommin luokkaa, ja jokainen Apollo-astronautti altistui tälle avaruussäteilylle useamman päivän ajan. Monet tiedemiehet ihmettelevätkin miten 60-luvulla suunniteltu avaruusalus ja avaruuspuku pystyivät antamaan täydellisen suojan tätä avaruussäteilyä vastaan? Huomattavaa lisäksi on, että avaruuspukua käytettiin  pääasiassa vain kuumoduuli-jakson aikana, sitä ei käytetty useimmiten komento- ja huoltomoduulissa avaruudessa ja Kuun kiertoradalla. Ja niissä kuvissa, joissa avaruusasu oli päällä, kypärää ei kuitenkaan käytetty, jolloin pää oli suojaamaton tälle avaruussäteilylle.


NASA kertoi 70-luvun alussa, että heidän tiedemiehillään oli riittävästi tietoa Van Allenin säteilyvyöhykkeiden vaaroista, jonka johdosta avaruusalus oli valmistettu säteilynkestävistä materiaaleista. Samoin useamman sentin paksuiset avaruusasut oli tehty materiaaleista, jotka oli suunniteltu suojaamaan astronautteja mahdollisimman hyvin. Edellisen lisäksi, NASAn mukaan avaruusalusta ohjattiin säteilyvyöhykkeen lävitse siten, että siitä oli mahdollisimman vähän haittaa astronauttien terveydelle. Aivan uskottava selitys. Mutta miksi sitten NASA on ilmoittanut johtajansa suulla vuosikymmeniä myöhemmin aivan vastakkaisen lausunnon? Tiedot Van Allenin vyöhykkeen aiempaa huomattavasti suuremmasta vaarasta tukevat myös muut NASAn nykyiset arviot sekä eri tiedemiesten tutkimukset ympäri maailmaa.

Apollo 17 -avaruuslennon kuumoduuli "Challenger".

Todellisuudessa eritoten Apollo-kuumoduuli (Lunar Module) oli pyritty rakentamaan mahdollisimman kevyeksi, jolloin sen seinämä ja sitä kautta moduulin suojaus oli yllättävänkin ohut, eikä 60-luvulla oltu muutoinkaan vielä keksitty suojametallia tai menetelmää, joka olisi pystynyt torjumaan avaruussäteilyn edes teoriassa. Mistä tiedän tämän? Tiedän sen siitä, että sitä ei olla keksitty NASAn oman ilmoituksen mukaan vieläkään!

Kuumoduulia oli suunniteltu ja siihen liittyviä mittavia testejä oli suoritettu NASAn toimesta vuodesta 1964 alkaen. Ensimmäinen varsinainen versio kuumoduulista (LM-1) oli ensi kertaa käytössä tammikuussa 1968 (Apollo 5), jolloin toteutettiin miehittämätön harjoituslento Maan kiertoradalla. Kuumoduulin seinämät olivat erittäin kevytrakenteisia, osittain eräänlaista kartonkia ja foliota, jonka paksuus oli itse asiassa ohuimmillaan vain muutama millimetri. Toki paksumpiakin kohtia aluksessa oli. Astronauttien kerrottiin joka tapauksessa vitsailevan harjoitusten ja simulaatioiden aikana, että heillä olisi ollut mahdollisuus tehdä helposti reikä moduuliin esimerkiksi sormella niin halutessaan. 



AS11-44-6585: Eagle -kuumoduuli
komentomoduulista irtautumisen
jälkeen matkalla kohti Kuun pintaa.

Pitäisin hyvin ilmeisenä, että kuumoduulin rakenne ei kyennyt tarjoamaan käytännössä mitään suojaa ulkopuolista avaruussäteilyä vastaan. NASA tosin väittää, että kuumoduulin ulkokuoren folio rikkoi säteilyn sekundäärihiukkasiksi, jolloin se ei olisi enää ollut niin vaarallista astronauteille. Onko tämä selitys uskottava? Useiden asiantuntijoiden mukaan avaruussäteily olisi tällöin vain muuttanut muotoaan, ja se olisi saattanut olla jopa tällöin edellistä tappavampaa. Sen lisäksi, että ihminen ei olisi kestänyt avaruussäteilyä, joidenkin tiedemiesten mukaan myöskään filmimateriaali, tai negatiivi olisi välttämättä kestänyt tätä säteilyä, vaan sekin olisi vioittunut Van Allenin vyöhykkeelle saavuttaessa, sekä Kuun pinnalla avaruussäteilyn johdosta. Kuussa kun ei ollut ilmakehää, ainakaan NASAn ilmoituksen mukaan, joka olisi suojannut avaruussäteilyltä. Tai Auringon säteiden vaikutuksesta. Silti, useimmat julkaistut Apollo-kuvat ovat kristallinkirkkaita.

Loppuhuipennuksena kerrottakoon, vaikkakaan tämä ei kenties ole kovin olennainen asia, että Kuuta pommittavat jatkuvasti pienet, noin riisinjyvän kokoiset mikrometeoroidit. Ne voivat olla esimerkiksi komeetoista irronneita pölynhiukkasia, pieniä noin grammin painoisia metallinpaloja, joiden nopeus on noin 20.000 mailia tunnissa. Kuun ilmakehän puuttumisen johdosta mikään ei ole esteenä niiden jatkuvalle törmäämiselle Kuun pinnalle. Esitettyjen arvioiden mukaan yhdenkin tälläisen hiukkasen törmäys siinä vauhdissa kuumoduulin ohueen seinämään tai miksei vaikkapa astronauttiin, olisi saattanut mennä samantien moduulin tai astronautin läpi. Lopputulosta voi tällöin vain kuvitella. Olipa siis onni, ettei näin käynyt kertaakaan Apollo -avaruuslentojen aikana! Miksei NASA ollut kuitenkaan huolissaan mikrometeoroidien vaaroista? Oliko todennäköisyys mikrometeoroidien törmäykselle Kuussa todellakin niin vähäinen? NASAn mukaan aluksen kevyt alumiinirakenne riitti hyvin suojaamaan mikrometeoroideilta, samoin avaruuspuvut antoivat sitä vastaan riittävän suojan. 

Apollo & Van Allen radiation belt (part 2)

NASAn johtajan 90-luvulla, sekä myöhemmät NASAn ja muiden organisaatioiden asiantuntijoiden ja tiedemiesten lausumat vastaavat kommentit siitä miksi miehitettyä avaruusmatkailua ei voida tehdä maan kiertoradan ulkopuolella ovat sangen mielenkiintoisia monessakin suhteessa. Ensinnäkin siksi, sillä kaikki avaruudessa vierailleet runsaat 500 astronauttia eri maista ovat tosiaan olleet ainoastaan Maan kiertoradalla, eivät kauempana. Paitsi siis NASAn mukaan Apollo -ohjelman astronautit. Toiseksi siksi, että aiemmin siteeraamani NASAn johtajan lausunto on vahvassa ristiriidassa siihen nähden, että ihminen on jo vieraillut Kuun pinnalla.

Tätä taustaa vasten sopiikin ihmetellä miten Apollo -ohjelmassa osattiin vuosina 1969 - 1972 mennä maapallon kiertoradan ulkopuolelle siten, että yhdenkään astronautin terveys ei vaarantunut saadusta avaruussäteilystä johtuen? Nimittäin kenellekään heistä ei ole voitu osoittaa saaneen sairautta, joka olisi aiheutunut avaruussäteilystä. Osa astronauteista on tosin jo kuollut tähän päivään mennessä muista syistä, onnettomuuksissa tai esimerkiksi sairauskohtauksissa, joista yleisin on ollut korkeassa iässä tapahtunut sydänkohtaus.



A11-37-5528: Neil Armstrong
kuumoduulissa onnistuneen
kuukävelyn jälkeen.

Ainoa vakavampi sairaus mikä on tullut julkisuuteen viime vuosina, on astronautti Neil Armstrongille puhjennut mielisairaus. Armstrong itse väittää, että se johtui Kuussa käymisestä. Sitä ei ole kuitenkaan voitu lääketieteellisesti osoittaa. Ei olekaan mikään ihme, että eräät skeptikot ovat sanoneet, että Armstrongin mielisairaus johtuu ennemminkin Kuussa käymäyttömyydestä, ja siitä, että hän on viimein tullut hulluksi kaikkien valheiden peittelystä.

AS11-37-5444: Kuvassa on Columbia-komentomoduuli
Eagle-kuumoduulista irtautumisen jälkeen: oliko tarkoitus,
että komentomoduuli oli jossain lennon vaiheessa kuumoduulin
alapuolella? Eikös kuumoduulin ollut tarkoitus suunnata
Kuun pinnalle, eikä komentomoduulin? Huomasin toisenkin virheen.
Nimittäin jos kuva on kerran otettu kuumoduulista, niin miksi
ikkuna näyttäisi olevan suorakaiteen muotoinen?
Kuumoduulissa kun oli kaksi kolmionmuotoista ikkunaa!

"Buzz" Aldrin tarkistamassa Eagle-kuumoduulia ennen Kuuhun
laskeutumista: Taustalla kolmionmuotoinen ikkuna.